keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Omistajuuden ilosta ja puitteista


Raskas päivä yö raskahampi. Lennettiin tänne ja kuitattiin vene. Kovan päivän tästä teki pari lentoa, vähäinen uni, porottava aurinko ja eksessiivinen puuhastelu veneen parissa. Paljon on vielä tekemättä.

Vene tyydyttää ja vuokralle antajan palvelu tyydyttää vielä enemmän. En ole näissä hommissa tottunut seuraavan tyyppiseen dialogiin:
”Minkälaisen jatkopinnan haluaisit? Minulla on autossa kaksi vaihtoehtoa, mutta jos haluat jonkun muun niin tilaan sen huomiseksi, sillä tuo on minusta liian pitkä. Entä kumpaa suositte: Velocitekiä vai Tactikkia? Autosta löytyy molemmat. Voi että! Muutama ploki on vanhaa mallia ja näyttää hieman raskaalta. Vaihdetaan ne kevyemmiksi sitten ennen Valenciaa. Vene on tismalleen 9 kiloa yli minimipainon, mutta en oikein voi tehdä asialle mitään. Sahasin muuten rälläkällä paloja pois moottorin rikistä, se kun oli vähän ylipainoinen. Nyt se on justiinsa.”
Alvaro on siis selvästi vetomiehiä ja tottunut varustamaan vehkeitä toisille vetomiehille. Vene on täynnä pieniä ja tarkoituksenmukaisia yksityiskohtia joita emme ole kuunaan nähneet. Tämä on ilmeisesti se täällä päin minimitaso. Vielä kun oppisi käyttämään noita vehkeitä.

Vene kelluu nyt masto pystyssä laiturissa. Huomenna vedetään maston perustelliin, hinataan ensimmäistä kertaa "all black" 3D Montefuscot salkoon ja lähetään kokeileen. Tosta on vielä valtava matka siihen venevauhtiin joka tarvitaan, jotta täällä voi seilata tasapäisesti. Toivottavasti sellainen näyttäytyy viikonlopun aikana. Tänne on saapunut possea etukäteen treenailemaan, joten huomenna pitäisi sparrauskavereita riittää. Yksin on turha niistää, vaikka olisi epävarma omasta paketista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti